Loppu

Moi.

Kuten ne harvat lukijat ovet huomanneet, en ole mikään häävi bloggaaja. Aluksi luulin, että saisin tekstiä syntymään muutaman kerran viikossa, mutte ei, pienet räpellykseni olivat aivan luokattomia. Siksi tämän blogin kirjoittaminen loppuu tähän. Jätän muutamia tekstejä näkyviin enkä poista blogia, mutten vastaile mahdollisiin kysymyksiin, eikä uusia postauksia enää tule.

Kiitoksia lukijoille ja toivottavasti blogista oli jotain iloa jollekulle! :D

Vinkkejä sanakokeisiin

Hellou, ja anteeksi hieman pitkäksi venähtäneestä tauosta!

Meinasin taas kertoa, että on ollut kaikenlaista meneillään, mutta toden sanoen, ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä... Jotenkin on vaan ollut inspiraatio kirjoitamisen suhteen hukassa :(

No, tällä taas! Ja lihakset aivan tohjona. Tässä toissapäivänä liikkatunilla juostiin 1500 m, ja no, kun kunto on mitä on, toi otti aika tiukoille. Siinä juostessa (tai no, miksi sitä etenemistä oikeen kuvaisi) teki muutamaankin otteeseen mieli lopettaa. Kun matkaa oli takana se 1100 m, ja melkeen puol kilsaa vielä jäljellä, tuntui aika pahalta! Silti sitä virtaa jostain sain itseeni pakotettua, ja maaliviiva ylittyi loppukirin ansiosta melkoisen haipakkaa vauhtia. Enää yksi tonni viissataa, ens vuoden puolella varmaankin, eikä kukaan enää pakota juoksemaan! Jeah

Ja asiasta sanakokeisiin: muistatteko kuinka ala-asteella luettiin saniksiin? Mä ainakin harjoittelin monena päivänä ja kauan, enkä ollut ainoa. No, yläasteella kaksi-kolme iltaa meni, kun reilun 50:n sanan sanaston opetteli. Nyt tää tällänen perus "keskiviikkona ja torstaina on sanikset, ei kai niihin viel maanantaina tarvii lukea?!". Toisin sanoen yksi ilta riittää aivan mainiosti. Ja noi listat on noin sadan sanan mittaisia. Jotain kehitystä siis taphtunut! (Niin, numerot pysyneet suunnilleen samoina, korkeintaan vähän parantuneet). Yks kaveri ihmetteli, miten opin noin tehokkaasti, vaikka iso osa sanoista on täysin uusia. Jos jollain muulla on sama ongelma ystäväni kanssa, niin tässä mun strategia:

- lue kaikki sanat läpi, ja merkitse mitkä tiedät (täysin oikein kirjoittuina, taivutuksineen)
- lue sanat ajatuksen kanssa läpi peittäen suomenkielisen käännöksen
- sama kuin edellinen, mutta peitä englanniksi
-käy pätkä (esim. 20 sanaa) läpi kirjoittaen sanat suomeksi paperille ja tarkasta, että tiedät englanniksi
      -> tee tekemäsi "sanakoe", korjaa virheet kirjan kanssa
- toista koko sanalistan kanssa toi edellinen kohta ja voilà! valmista!

Tämä on mun mielestä todella toimiva tapa ja vie sillä sadan sanan listalla noin tunnin.

Lisäksi kannattaa keksiä vaikeille sanoille kummia muistisääntöjä. Esimerkiksi sana adequate - riittävä, laatuunkäyvä. Noniin, mitä sanasta tulee mieleen? Mulle tulee Adele ja quote. Adele on tosi hyvä, ja ainakin sitaatit hänen lauluistaan varsin laatuun käypiä. Lisäksi hän on ulkomuodoltaan kaunis, näin ollen riittävä. Mitä tyhmemmät säännöt, sitä paremmin muistaa.

Itse luin pitkään vain tankkaamalla sanoja järjestyksessä, eikä se välttämättä ole kamalan tehokas tapa oppia.Suosittelen ainakin kokeilemaan. Totta kai kaikki oppivat omalla tavallaan. Mahti menetelmä on itse kehitelty, otetaan vastaan muidenkin vinkkejä!

               Kuvat täältä täältä ja täältä

          Ps. jos tykkäätte erilaisista kuvasivustoista, niin klikkaapa                         http://weheartit.com/ sivuille.

Palautukset

Juttua lukiosta olette toivoneet, niin ajattelin kirjoittaa vielä vähän kokeista :D

Kokeet palautetaan lukiossa kivasti kaikki samaan aikaan, palautuspäivänä. Kerrankin oppilaat istuvat (pääsääntöisesti) yhdessä luokassa ja opet säntäilevät ja ovat myöhässä!

Koeaikataulussa tai erillisessä lappusessa lukee palautusluokat, ja sinne vaan istumaan. Yhtä ainetta ja palautusta varten on varattu 15 min (en tiedä vaihteleeko tämä aika kouluittain), minä aikana ope kertoilee kokeesta ja palauttaa ne. Kokeesta riippuen kiva tai kurja hetki. (Kerroinko jo, että sain matikankokeesta hyvän! Olin ihan kauhuissani, mun numero oli yli numeron parempi kuin luokan keskiarvo! WOO joo, rauhoitun :D) Meillä esimerkiksi oli viime jaksossa vaan neljä koetta, niin saatiin 3x15 min vapaata kun muilla oli vielä palautuksia.  Päivä on muuten ihan normaali, mutta palautustuntien alle jääviä tunteja ei tietenkään pidetä. (Bye bye, ruotsin tunti. Joo, harmitti ihan karmeasti.)

Kannattaa oikeasti laskea niitä pisteitä ja tarkistaa, että ne vastaavat numeroasi. Multa ei joskus oltu laskettu kuutta pistettä enkun kokeessa, ja kertomalla asiasta sain puoli numeroa paremman :)

Mun omat palautukse menivät varsin hyvin, äikkä ja hissa ysin luokkaa, matikka reilu kasi (!!) ja YH onnellisesti kateissa. Se ope ei vaan tullut paikalle! Kuviksesta sain jo jaksoarvosanan, 10! En ole ikinä saanut kuviksesta kymppiä. Enkä mistään muustakaan lukioaikana. Ei paha :D Ja tänään oli enkun sanis, sekin meni oikeen mallikkaasti. Alkaa kohta nousta hattuun tämä täydellisyys.. Haha, no ei!

Loppuun taas kysely: Kiinnostaako kuulla mun opintohaaveista? Vai esittelisinkö eri linjoja (yliopistolta)? Vai ihan vaan kuulumisia? Lisäksi ajattelin kirjoitella vaihto-oppilasvuodesta (ei-vaihto-oppilaan silmin) sekä au pair -asiaa, kiinnostaako?

kuva http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/68/Jumping_for_joy.jpg

Kielimatka pt 2

Eli siitä kielimatkasta kirjoittelen vielä, vaikkei sitä kyllä kukaan kysellytkään. Ehkä tästäkin on joskus jollekulle apua :)

Itseäni mietitytti ennen matkaa varsinkin se käytännön puoli: mitä matkalla oikeasti tehdään ja miten. Kaikki matkat suunnitellaan erikseen, eikä tää mun kertomus varmasti päde kaikkiin matkoihin, mutta toimii varmasti esimerkkinä siitä, millaista kielimatkoilla voi olla.

Matkani aloitin Pariisista, mutta jätän sen nyt väliin, sillä tuollaiset pikkulomat eivät kuulu varsinaiseen kielimatkaan... Niin! Ensimmäisenä päivänä, saavuttuamme satamaan Jerseyllä, perheet tulivat vastaan ja siitä alkoi tutustuminen. Sain heti "kotiin" päästyäni ison kupin teetä eteeni, ah, niin brittilästä! Luulin oikeesti, että se teen juominen koko ajan on joku vitsi, mutta ehei, ne joi. Siinä ekana päivänä ei ollut mitään yhteistä ohjelmaa, saatiin kotoutua rauhassa ja tutustua perheeseen. Purettiin laukut ja syötiin ja juteltiin. (Tai no, mä keskityin lähinnä olemaan ihan jäässä, hyvä kun suutani avasin.)

Sark

Seuraavana päivänä alkoi koulu. "Koulu" oli paikallinen urheilukeskus, jossa oli mukavat kokous tms. tilat, jotka olivat järjestetty luokiksi. Paikka oli oikein mukava, siinä oli pieni kahvila jossa käytiin lounaalla ja jotain pelejä aulassa. Ekana päivänä oli tasokokeet, ryhmä jaettiin puoliksi tason perusteella. Kokeessa oli monivalintatehtäviä melkoinen määrä. Alkuun tosi helppoja, esim. missä on fridge ja sellasia, sitten meni lopussa tasolle jossa en ymmärtänyt kysymystä enkä vastauksia:D Kirjallisen kokeen jälkeen oli suullinen osa, jossa pienissä ryhmissä open kanssa piti kertoa, kuka on, mistä on, millainen perhe, onko harrastuksia, jos on, mitä, ja miksi juuri tämä kohde kielimatkaa varten. Ei kande hermoilla, noi tilanteet tehtiin tosi rennoiksi!
Seuraavana päivänä jo selvisikin, kumpaan ryhmään päätyi. Mä olin luonnollisesti siellä aloittelijapuolella, varsin nuori kun olin. Eikä kannata vanhempienkaan ottaa paineita: varsin tasaisesti siellä oli ihan kaiken ikäisiä (kielimatkat on siis 13-18 vuotiaille).

Sarkin ihanaa...

Aktiviteetteja meillä oli hyvin monenlaista. Saatiin sellainen Activity schedule jonka mukaan sitten mentiin. Esimerkkeinä voisin sanoa vaikka town walking (=kaupunkikierros), go carting (rakastan tätä!), disco, crazy games (erilaisia tehtäviä ympäri kaupunkia, esim. pukekaa vaatteet väärin päin tai kyselkää tyhmiä kysymyksiä vastaantulijoilta:D), banana boat, excursion to Sark (jos muuten ikinä saatte mahdollisuuden käydä Sarkin saarella, suosittelen tosi kovaa! En ole ikinä nähnyt niin kaunista paikkaa, se on kuin aikamatka. Peltoja ja metsää, upeita rantoja ja merinäkymää silmän kantamattomiin. Tonne pääsee Jerseyltä lautalla)... Tapaamispaikat vähän vaihtelivat, joskus nähtiin kaupungin torilla, joskus puistossa, joskus esim. bussiasemalla. Paikalle piti osata itse ajoissa ja oikeaan paikkaan. Ei oo kiva, jos koko ryhmän pitää odottaa yhtä, joka ei viitsinyt laittaa kelloa ajoissa herättämään tms.

...maaseutua!

Kannattaa opetella vähän lukemaan karttaa, lyöttäytyä jonkun sen taidon omaavan kylkeen tai kysyä rohkeasti tietä. Uudessa paikassa pitää vähän opetella kulkemaan! Ja yksin ei illalla kannata lähteä mihinkään, sitä meille painotettiin. Kotiintuloajat vaihtelivat perheen mukaan puoli yhdestätoista puoli kahteentoista, mulla se oli viimeistään klo. 23. Joskus meni vähän myöhään, jos vaikka päätettiin käydä vielä iltaohjelman jälkeen syömässä, ja poikkeuksistahan voi aina sopia. Kannattaa myös harjoitella sitä puhelimessa puhumista vieraalla kielellä, ei nimittäin ole ihan helppoa! Nykyään menisi ehkä helpostikin, mitta pari vuotta sitten ei.

Karva-ahterin vakiopaikka. Eikö ole soma?

Vapaa-aikaa oli joka päivä, parista tunnista melkeen koko päivään. Tuona aikana kävin shoppailemassa (Dairy milk'n pähkinäsuklaata meni levy päivässä, kannattaa kokeilla, nam!), elokuvissa, rannalla (huomioikaa se nousuvesi: joko hiekkaa ei ole yhtään näkyvissä tai se on märkää ja haisee kalalta..), tai perheen kanssa vaan oleilin. Perheellä oli ihana kissa joka aina istui mun kirjojen päälle, jos yritin lukea tai tehdä läksyjä :D Sain lievän kissakuumeen tuolla, tahtoo kotiin katin!
Joo, sellasta tällä kertaa!





Onko joku käynyt/harkitsee kielimatkaa?
Oliko hyödyllinen juttu?
Mistä muusta haluaisitte lukea, aiheita otetaan innolla vastaan!


Kuvat: omia, ethän kopioi ilman lupaani

Kielimatkalle?

Moi!

Mulla alkaa noi pressanvaalit tunkea korvista ulos, enkä mainitsekaan niitä enää seuraavissa lauseissa. Noin!

Ajattelin kirjoitella juttua kielimatkasta, jos jotakuta siellä kiinnostaisi sellaiselle lähteä! Kaikki, mitä kerron, perustuu omiin kokemuksiini, ja otan mielelläni vastaan muiden kokemuksia jos sellaisia löytyy. Eli siis, olin kielimatkalla kolme viikkoa seiskaluokan ja kasin välisenä kesänä. Kohteeni oli Jersey, yksi kanaalisaarista Ranskan rannikolla, jolla puhutaan siis englantia. Reittimme kulki ensin lentäen Pariisiin, jossa majailimme muutaman yön ja sen jälkeen kärräsimme itsemme bussilla hostellin kautta satamaan (jonkaa nimeä en nyt muista..) josta siirryimme Jerseylle reiluksi kahdeksi viikoksi.

Pariisissa vietin ihanat kolme päivää!

Kokemuksena kielimatka oli itselleni aivan uskomaton! Olen matkustellut melkoisen paljon perheeni kanssa, mutta "yksin", ilman vanhempia, matkustaminen on aivan eri asia. Matkalla on koko ajan vähintään yksi vetäjä mukana, ja käsittääkseni se on aina suomalainen (siis jos Suomesta lähtee), eikä oloaan tarvitse tuntea turvattomaksi, mutta vastuuta on ihan eri tavalla. Kukaan ei esimerkiksi kysy otitko kaikki laukkusi mukaan, näytähän nyt passisi, onhan se mukana, riittäväthän rahasi yms. Matka lisäsi itseluottamustani ja tuntemustani siitä, että pärjään kyllä. Jos jotain näin jälkikäteen voisin muuttaa, olisin ehkä lähtenyt vuotta tai kahta myöhemmin. Uskon, että vähän vanhempana matkasta saa vielä enemmän irti.

Käytännössä:

Itse lähdin matkaan STS:n kautta. En osaa vertailla järjestöjä, mutten löytänyt STS:ssä mitään moitittavaa. Ennen ilmoittautumista kävin info-tilaisuudessa, jossa saa tietoa ja kysellä. Tilaisuudessa oli myös aiemmin kielimatkalla käyneitä nuoria, jotka osasivat kertoa asioista omasta näkökulmastaan.

Majoittuminen kielimatkoilla riippuu kohteesta, mutta suurimmassa osassa kohteista isäntäperhe on mahdollinen majoittumiskohde. Suosittelen ehdottomasti isäntäperhettä! Siellä on pakko puhua, jolloin kielitaito kehittyy ihan huomaamatta. Oma perheeni ei ehkä ollut ihan perinteisin tapaus: perheessä oli äiti, noin kuusikymppinen rouvasihminen sekä hänen aikuinen poikansa. Itseni lisäksi perheen luona oli kaksi espanjalaista tyttöä, jotka lähtivät puolessa välissä matkaamme, sekä toinen suomalainen tyttö. Hän oli hieman itseäni vanhempi ja auttoi sitten tilanteissa missä en saanut selitettyä mitä tarkoitin :)

St. Helierin keskustaa (asuin aika lähellä tota paikkaa!)

Hermoilin aluksi puhumista ihan hirvittävästi, mutta perhe oli mukavan kannustava, ja auttoivat kaikessa. Kaikkea ei tarvitse sanoa täydellissti, eikä kukaan sitä oletakaan. Sanojen perusmuodoilla ja suurella hymyllä pääsee yllättävän pitkälle! Seiskaluokkalaisen keskitason oppilaan kielitaito ei ole vielä hirvittävän hyvä, mutta ihmeesti sain eksyttyäni seliteltyä ihanalle mummelille olevani täysin eksyksissä ja etten tiennyt osoitettakaan mihin olin menossa, mutta kuvailin paikkaa ja johan löytyi! Tai silloin, kun vierailimme pienessä kylässä enkä löytänyt mistään kipeästi kaipaamaani käteisautomaatia (mikä se on? Pankkiautomaatti..). Selitin monisanaisesti eräälle kaupanomistajalle tarvitsevani käteistä, ja hän melkeen palkkasi minut töihin ennen kuin ymmärsi, mitä tarkoitin. Sitten sain selvät ohjeet minne mennä, mutta kas! en osannut käyttää laitetta. Siihen sitten ilmaantui ystävällinen myyjä, joka auttoi. Paikalliset olivat muutenkin ällistyttävän ystävällisiä, kaupassa sai aina kuulla olevansa "my love" tai "dear".

Koulua oli noin kolme tuntia ma-pe, viikonloput olivat vapaata. Itse opiskelin kansainvälisessä ryhmässä, joka kylläkin koostui ainoastaan suomalaisista ja norjalaisista. Päivästä riippuen opettaja oli joko suomalainen, norjalainen tai paikallinen. Kahdesta ensimmäisestä ei ollut mitään pahaa sanottavaan, mutta toisesta paikallisesta opettajastamme oli: jos pitäisi oppia vierasta kieltä, ei ehkä ole kaikkein mielekkäintä, että opettajalla on sekä ässä- että ärrävika ja hieman lässyttävä puhetapa :D
Toinen paikallinen opettajamme taas oli erittäin mukava ja innostava, hän kertoili juttuja ja kannusti puhumaan, virheistä viis! Tunneilla käytimme oppikirjaa, teimme tehtäviä ja kuuntelimme opettajaa. Opetus ei ehkä ollut niin vuorovaikutteista emmekä puhuneet niin paljoa kuin olin luullut. Onneksi vapaa-ajalla sitten puhutiin!

Liberation Square, aukio St Helierin keskustassa

Melkein joka päivä, koulusta riippuen aamupäivällä tai iltapäivällä, oli järjestettyjä aktviteetteja, joihin piti osallistua. Oli urheilua, aarteenmetsästystä, kaupunkisuunnistusta yms. mukavaa puuhaa! Joskus ohjelmat tosin loppuivat aika myöhään tai piti olla ulkona vesisateessa... Vapaa-aikaakin oli kiitettävästi, kävimme mm. leffassa (nännänää, näin Harry Potterin joka oli silloin uus jotain päivää aikaisemmin kuin Suomessa! Haha..), shoppailemassa ja muuten vaan kiertelemässä sekä vietettiin aikaa "kotona".

Voisin kirjoitella vielä hieman tarkemmin matkastani ja kielimatkoista yleensäkin, jos teitä kiinnostaa. Ettei tästä tule mitään kilometripostausta, jota kukaan ei jaksa lukea! Ja kysykää, vastailen mielelläni! Ja anteeksi kirjoitusvirheet, käyttämäni ohjelma ei valita virheistä enkä niitä itse oikeen tahdo kaikkia löytää..

Kuvat
http://img1.loadtr.com/b-455455-st_helier_city_centre.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7a/Liberation_Statue,_Liberation_Square,_St_Helier_-_geograph.ci_-_151.jpg
http://www.earthinpictures.com/world/france/paris/eiffel_tower.jpg

Koeviikkoa ja liikuntaa

Hesarin näkemys koeviikosta on muelestäni kivasti kirjoitettu opiskelijoiden näkökulmasta, lämmitti mieltä. Vaikka uutinen on jo pari vuotta vanha, samat säännöt pätenevät yhä. Tosin meillä ei ainakaan kukaan syö mitään, juomapullo on osalla mukana. Mäkin pari kertaa olen ottanut vettä mukaan enkä avannut pulloa lainkaan, sillä lailla.

Niillä joilla vuodessa on viisi jaksoa, on nyt varmaan suurimmassa osassa maata koeviikko puolessa, minullakin. Keskiviikkona äikkä, eilen matikka ja tänään yh. Matikka meni aivan penkin alle, läpi varmaan menee, mutten odota mitään enempää. Hävettää vähän. Kun kaikki on vaan itsestään kiinni, ja itselle sitä opiskellaankin, niin epäonnistumiset ottavat päähän. No, ens kerralla. Yh meni tänään ihan hyvin, koitan sen voimalla jaksaa vielä vähän :) Mulla on enää tiistaina hissa varsinaisista kokeista jäljellä ja siihen on aikaa lukea. Phiu!

Vähän tähän epäsopivasti vielä juttua liikunnasta: joo, mä en todellakaan ole mikään liikunnallinen ihminen, mutta kaipa se hyvää tekee. Mä liikun lähinnä silloin, kun oikeen ketuttaa, minkä takia yhdistän liikunnan negatiivisiin tunteisiin. Saatan valita kymmenen nopeeta (ja pitkää:D) biisiä, asettua keskelle huonetta ja antaa musan raikua. Ekan biisin aikana lämmittelen, tokan kappaleen aikana treenata käsiä (puntit ja punnerrus), kolmannen reisiä, nelonen vatsa, vitonen selkä, lopuilla kappaleilla vielä sama setti uudestaan ja vikalla venytykset. Tohon menee kappaleista riippuen n. 30-40 minaa, tosi tehokasta ja helppoa! Ja voihan sitä siinä sivussa mielialakin noustaa, kun valitsee hyviä kappaleita :)

Lihasrääkin lisäksi lenkkeily vois auttaa selvittämään ajatuksia. Sitä olen harvakseltaan harrastanut silloin, kun lunta ei ole puol reiteen (että terkkuja vaan tolle hangelle ja aura-autolle, joka ei saapunutkaan paikalle).

Vinkkejä joilla te pärjäätte stressaavina aikoina otetaan erittäin mielellään vastaan!

Kuva http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/horizontal/1135263640074.jpeg

Lukemisesta

Juu, mulla alkaa koeviikko ens keskiviikkona. Keskiviikosta perjantaihin ja sitten vielä seuraava maanantai ja tiistai. Ajattelin kirjoitella hieman omasta lukemistyylistäni ja sitten tyylistä, joka voisi olla oikeasti hyvä :D

Itse luen eniten sitä mitä on kivointa lukea koska haluan, ja matikkaa, koska on ihan pakko. Pidän hissasta, mutta nyt on pakko pitää näpit irti siitä ja keskittyä muuhun, sillä siitä on koe vasta ensviikonlopun jälkeen. Pyrin lukemaan kaikkea vähän joka päivä, ettei tietoa yhdestä aineesta tule liian paljon. Lisäksi yritän miettiä ja muistella asioita ihan rehellisesti: osaanko tämän, mihin asia A johtaa, minä vuonna näin tapahtui, miksi tätä tehtiin näin, miten selitän tämän termin... Pelkkä lukeminen lukuaineisiin ei siis riitä. Vaikka lukisi melkeen ulkoa kappaleet Euroopan teollistumisesta, se pitää ymmärtää, jotta voi kertoa, miten se vaikutti perhekäsitykseen. Ihan vaan esimerkkinä.

Kannattaa lukea muistiinpanot hurjan hyvin. Niissä on pitkän kappaleen tärkeimmät asiat tiivistetysti ja selkeästi. Jos joku opettaja ei tee ns. valmiita muistiinpanoja, niin tee ne itse kirjan ja tuntien pohjalta. Itse lisäilen usein monistettuihin muistiinpanoihin reunoille huomautuksia ja selityksiä termeille ja esim. piirtelen (ihan asiaan kuuluvia kuvia :) ). Lakien syntymisprosessi eduskunnassa on helpompi, ainakin minulle, sisäistää kuvan kuin tekstin kautta. Eli feel free, tuherra kaikkea tarpeellista marginaaleihin!

Entä milloin lukeminen kannattaisi aloittaa? *Köh...* Muutamaa viikkoa ennen koeviikkoa kannattaisi varmaan alkaa kertailemaan siihen asti opittua ja selailemaan myös vielä käsittelemättömiä kappaleita. Mä aloitin lukemisen kunnolla.. viime torstaina? Muutaman välipäivän kanssa. Ei ehkä se kaikkein fiksuin veto. Mutta, kyllä tämä näinkin menee. Jos lukemisen aloittaisi ajoissa, ei vaan tarvitsisi stressata niin paljoa. Koeviikko olisi oikeasti melkeen lomaa, jos lukisi etukäteen! Meillä kokeesta pitää lähteä viimeistään klo. 11.40, eli olen kotona viimeistään 12.15. Viikonloppuisin herään tuohon aikaan.

Lukemisen lisäksi iltaisin pitää varata aikaa läksyille, jotaka eivät varsinaisesti vähene jakson loppua kohti. Myös monet projektit pitää palauttaa viimeisillä tunneilla (eikä niitä milloinkaa alkujaksosta voi tehdä, ei toki!). Mun tyylillä vikalla viikolla ennen kokeita ei ole aikaa sille paljon puhutulle elämälle, mutta toisenlaisella systeemillä voisi ollakin.

 Kannattaa oikeasti pohtia, mikä tyyli sopii itselle: Kokeile, pidätkö tiukasti aikataulutetusta lukemisesta, rennosta vähän sinnepäin -tyylistä vai panostatko esimerkiksi muutamaan aineeseen ja jätät vähemmän tärkeät sujumaan omalla painollaan. Koeviikot ovat iso osa lukio-opiskeluja, ja on tärkeää, että niitä osaa käsitellä itselle sopivalla tavalla.

Lopuksi haluan kuitenkin muistuttaa, että ei se yksi huonosti mennyt koe vaikuta juuri mihinkään, eikä ole syytä hätäillä. Ota joka päivä hieman aikaa itsellesi, käy lenkillä, katso jotain kivaa telkkarista, näe kavereita, ota päikkärit (mun ehdoton juttu koeviikolla:D), mene kuumaan kylpyyn, mitä vaan mikä tuntuu kivalta. Ei oteta sitä niin vakavasti.

Esiintyminen

Kaikki varmaan tietävät sen tunteen ennen esiintymistä: kädet tärisee, ääni muuttuu, liikkeet muuttuvat kömpelöiksi ja asiat katoavat mielestä. Toisille esiintyminen on helppoa, mutta suurimalle osalle se varmaan tuottaa ongelmia. Mä kuulun tohon jälkimmäiseen ryhmään.

Esitin eilen kuviksen tunnnilla pienen kuvaesityksen, jossa kuvia (20 kpl) heijastettiin seinälle ja sitten selitin niistä (20 s/kuva). Se, että esitin sen eilen, oli lähinnä onnellinen yllätys: joltain ei esitys ollut ajoissa valmis, ja mä olin sitten hänen tilallaan, vaikka vuoroni oli vasta ens maanantaina. No, materiaalini olivat valmiina ja saatavilla, esitin sen noin puolen tunnin varoitusajalla. Se ehkäisi jännitystä :)

Mielestäni esiintyjät, jotka liikehtivät aivan liikaa ollessaan esillä, ovat ärsyttäviä. En sano, että ihan paikallaan tarvitsisi pönöttää, mutta kädet ja jalat rauhallisina, niin näyttää paremmalta ja vakuuttavammalta. No, omat käteni tärisevät pienimmästäkin hermostumisesta. Olen huomannut, että ennen esitystä kun painaa käsiään toisiaan vasten niin että kaikki käsien lihakset jännittyvät, tärinä vähenee. 

Ääneni kanssa on ihan sama juttu, siitä tulee ihan kumma ja kireä ja ärsyttävä. Olen kuullut, että hymisemällä niin, että henkitorvi (tai ruokatorvi, mikä tossa kaulassa onkaan se, mikä tuntuu?) tärisee, rentouttaa äänihuulia ja ääni tulee rauhallisena ulos. No, kokeilin sitä eilen, ja auttoi! Kuulostin kuulemma ihan normaalilta, jei!

Lisäksi kannattaa oikeasti miettiä, mitä sanoo. Olin opetellut materiaalini sen verran hyvin, että tiesin mitä sanoa vain katsomalla niitä kuvia. Paperi sylissä oli lähinnä tueksi ja turvaksi, en tarvinnut sitä. Mitä sponttaanimmin saa ne sanat suusta ulos, sitä paremmalta kuulostaa. Suoraan paperista lukeminen kuulostaa hyvin usein teennäiseltä ja epäaidolta. 

Tärkein juttu esiintymisissä on kuitenkin tämä: hengitä. Äläkä puhu liian nopeasti! Ja hymyile, ainakin itsellesi. Onnellista puhujaa on kiva katsella ja kuunnella. Nosta leuka ylpeästi ylös ja katso vaikka takaseinään, niin ilma ja äänesi pääsee virtaamaan sujuvasti.

Mulla oli vuosia ihan järkyttävä esiintymiskammo, mutta taidan pikkuhiljaa päästä siitä eroon. Voisin ihan hyvin pitää eilisen esityksen vaikka jollekkin muulle ryhmälle heti. Uudet tilanteet jännittävät, mutta mitä enemmän kokemusta kerää, sitä pienemmäksi kynnys kuluu. Ei, en uskonut tätä vielä vuosi sitten, mutta ihmiset muuttuvat. Että tälläinen kannustus kaikille jännittäjille! Kyllä se siitä lutviutuu. 

Tälläistä tällä kertaa! Mitkä ovat teidän parhaat vinkit esiintymiskammoiselle?

Kuva http://www.denniscummins.com/wp-content/uploads/2011/05/fear-of-public-speaking-cartoon.gif

P.S Tiedätkö, mikä yhdistää Suomea, Ruotsia, Saksaa, Venäjää, Australiaa, Indonesiaa, Honkongia, Alankomaita ja Unkaria? -Näissä maissa on blogiani luettu, yhteensä jo ihan kivan monta kertaa. Kiitos!

Kelpo vinkkejä

Täältä löydät muutamia mielestäni hyviä vinkkejä siihen, miten näyttää itsevarmalta ja ehkä löytääkin se varmuus jos se on päässyt hukkumaan. Ei tässä muuta, kirjoittelen pian jotain itsekin :)














Kuva http://s1.hubimg.com/u/1807616_f260.jpg

Kouluvuoden uusi puolikas - rankkaa?

Miten selvitä koulun alusta loman jälkeen helpoiten? (Vähän myöhäistä nyt, mut... :D) Pari juttua joita itse pyrin noudattamaan:

-Tee tehtävät/läksyt ajoissa, mieluiten loman aluksi ettei koko lomaa tarvitse niitä miettiä (sanoo hän, joka vältteli matikanläksyjä kaks viikkoa ja teki ne päivää ennen koulun alkua n. 20 minassa. Kyllä kannatti stressata!).

-Siivoa. Ihan oikeasti mukavampi aloittaa uusi koulurupeama kliseisesti puhtaalta pöydältä.

-Pese kaikki likaiset vaatteet niin voit valita ne kivoimmat ekaksi päiväksi! Samalla ne lattialla lojuneet kamat tulee käydyksi läpi ja vaatekaappi siivottua kauniiksi.

-Järjestä hyvää musaa aamuiksi! Mulla on omat soittolistat hyville ja pahoille aamuille, jotta pääsisin ulos sitten hyvällä päällä :) Ja hymy huulilla kaikki ovat kauneimmillaan! Mulle parhaiten sopii energiset mutta aika hitaat biisit, mutta ihan oman maun mukaan.

-Jos haluaa muuttaa pukeutumis-/hius-/muuta tyyliään, se on musta helpointa lomilla. Silloin siihen ehtii tottua itse, ennen kuin muut pääsevät arvostelemaan.

-Aikaisemmin heräileminen kannattaa aloittaa viimeistään paria aamua aikaisemmin, niin ehtii siirtää rytmiä aikaisemmaksi. Sama ruoka-aikojen kanssa. Mä syön lomilla valtavia aamiaisia (puolen päivän jälkeen, khrm..), jätän lounaan väliin ja syön taas kunnolla illalla. Se ei valitettavasti toimi, kun on herättävä aikaisin. Mitä parempi rytmi, sen helpompaa!

-Pakkaa laukku kunnolla illalla, herää ajoissa aamulla, kuuntele hyvää musaa aamutoimien ajan ja lähde katsomaan kavereita hyvällä tuulella!

Kuvat:

-https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUlubX1d0DlmV8c9Qqb1w3H1vVXPVsdiyIKGUzrflPM__90lNgrVnpoU150MfoCvpPYKaBf74LPg519bKklujNdabz3pMOeq9PMBN8d6aLMfsCr9csGjeit8wFTZbz2voE0IRsivqULdBb/s1600/snoopy-happy.gif

-http://thecandyperfumeboy.files.wordpress.com/2011/09/wardrobe2.jpg

-http://2.bp.blogspot.com/-5fb23SCiY5g/TcGRsWUaUNI/AAAAAAAAAIM/OWBR-WBJhBI/s1600/Graphic__Music_-Headphones-_Heart.gif

Uusi vuosi, uudet kujeet !!

Vuodelta 2012 haluaisin:

(huom! Nämä eivät ole lupauksia, en harrasta uuden vuoden lupauksia)

-Näitä perus juttuja, rakkautta, rohkeutta ja rahaa :D

-Vähän suuntaa siitä, mitä haluaisin tulevaisuudessa opiskella

-Ekan kesätyöpaikkani (vinkkejä?)

-Liikahtaa tästä huoneestani vähän useemmin vaikkapa lenkille

-Viettää ihanan kesän, tutustua paremmin ihanaan kotikaupunkiini Helsinkiin itsekseni (Suosittelen kaikille ratikkaeksyilyä mun lemppariharrastustani päiville, kun ei ole tekemistä: osta lippu ja hyppää ekaan ratikkaan, jää pois missä sattuu näyttämään kivalta, harhaile hetki ja osta vaikka mansikoita, etsi kiskot ja seuraile niitä lähimmälle pysäkille ja uudestaan kyytiin!)

-Panostaa asioihin mistä minä nautin, en niihin mitä muka pitäisi tehdä koska muut pitävät niitä näennäisen tärkeinä (ja muutenkin välittää vähemmän muiden mielipiteistä esim. vaatetuksessa ja ainevalinnoissa. Pitäkää muo nörttinä, mut voisin sittenkin ottaa sitä psykaa ja kirjallisuutta vähän enemmän.. :) )

-Sanoa, mitä todella tarkoitan ja haluan

Haastan sut ajattelemaan mitä haluat antaa itsellesi tänä vuonna. Uskon, että kun itse on valmis, voi antaa muillekin niin paljon enemmän! Laittakaahan kommenttilaatikkoon, mitä mieltä olette mun ajatuksistani vuodelle 2012, ja mitä itse haluaisitte!!

P.S Eka irtiotto, ihan oikeasti ajastettu postaus! Haha, todella pääsin repäisemään... :D Haha, omat huonot vitsit ovat parhaita.. Nelliinan blogista bongattu vitsi nauratti myös: Miksi sarvikuonolla on sarvi? - Koska muuten se olisi pelkkä kuono :D

Kuvat:

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVF43F2ObYtdfFef2UXLfovSO3rte7ir58wKEHShRkoXRk67Xyqc4IvdWBs5OIuOUCV3Kr09YTK1T4atexuysBKHpdyAs1CCUompLcuKxhNMw39WyyAIoNfD6HjgkSpCk2AgCSYaKkRwEJ/s1600/love-11.jpg

http://www.duodecim.fi/xmedia/duo/duo98421f.png

http://europa.eu/abc/12lessons/images/content_euro.jpg

http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/7/72066/1257584216_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg